Operaatio lampaansyöjät

Hotelli Tuliketussa tammikuun alussa 2019.

Joukko hyvän ruuan ja juoman ystäviä kokoontui Ullan ja Kaukon hoivissa Tuliketun viihtyisissä tiloissa.
Vikke oli jälleen kerran loihtinut lähiruokapainotteisen pitopöydän, monenlaisten lammasherkkujen lisäksi alkupaloissa loistivat etenkin kotitekoinen kylmäsavuhauki ja tiristetyt muikut.
Arvosteltavina viineinä piemontelainen uutuus OttoBucce sekä vanha konkari Vina Albali Esapanjasta, molemmat miellyttivät läsnäolijoita yhtälailla, pisteet liki 4/5.
Paikalla oli toistakymmentä Tuliketun ystävää, mille joukolle pitopöydän saati kaikkien pullojen tyhjentäminen osoittautui ylivoimaiseksi urakaksi.

Ilta kului viihtyisästi vanhoja muistellen ja hiukan tulevaakin juhlaistuntoa suunnitellen.

Blogipäivityksen tekivät mukana olleet Jukka T. ja Jari S.

Ristijärven ristiturpaa ja pusukalaa Loppiaisen hirvipeijaisissa Sotkamon Tuliketussa

Vinon  hirvipeijaiset loppiaisena 2018
 
Jo perinteeksi muodostuneet hirvipeijaiset vietettiin Sotkamon Tuliketussa 6.1.
Ilahduttavan suuri joukko wanhoja winolaisia kunnioitti tilaisuutta mukanaolollaan, kaikkiaan meitä oli paikalla 16 henkilöä.

Vikke oli jälleen pannut parastaan, tarjolla oli hirventurpasylttyä Kaukon reseptillä, hyydytettyä hirvenkieltä, sisäpaistia, kevennyksenä Ristijärven ristiturpaa puhumattakaan Vikken perinteisestä ”pusukalasta”. 

Yksimielisesti totesimme, että moista kattausta ei varmasti kyseisenä iltana (eikä ehkä muulloinkaan) ollut tarjolla missään muussa Suomen ravintolassa.

Ilta kului rattoisasti rupatellessa ja vanhoja savikiekkoja kuunnellessa. Veivigrammarin mukaanotto osoittautui kaukoviisaaksi ratkaisuksi, sillä  sähkökatko yllätti meidät, kuten valitettavan monet muutkin kainuulaistaloudet, hiukan ennen puoltayötä.

Kiitokset kaikilla mukanaolijoille, erityisesti Kaukolle, Ullalle ja Vikkelle.
Meininki oli niin mukavaa, että toivottavasti tapaamisemme jatkuvat yhtä leppoisissa tunnelmissa.

Hyvää alkanutta vuotta meille kaikille !

Päivitys, Jari & Jukka

Nostalgia-ilta; tuttuja ja vieraita läheltä ja kaukaa

Vino kokoontui Hotelli Tuliketussa tammikuussa 2017.

Paikalla ennätykselliset 24 viininystävää. Suureen osanottoon syynä oli paitsi Tuliketun viihtyisä ympäristö ja Vikken loihtima herkullinen pitopöytä, myös muualle Suomeen muuttaneiden vinolaisten innokas mukanaolo. Mukaan tulivat myös unkarilainen Imre ja saksalainen Stefan. Kielitaitoa päästiin siis alun varovaisen tunnustelun jälkeen kohentamaan eri kielillä.

Esa  ja Raija toimivat viini-isäntinä. Vertailtavina oli kaksi punaviiniä, molemmat uudesta maailmasta. Argentiinalainen Malbec Seleccion Argento ja chileläinen Llai Llai Pinot Noir.
Ensiksi mainittu sai yleisarvioinnissa selkeästi paremmat pisteet.

Näitä kahta hyvin erilaista viiniä yhdisti sama hinta: 9,99 euroa.
Kuten tavallista, vinolaiset pääsivät yksimielisyyteen vain värisävystä. Erilaisuus on rikkautta !

Kuultiin myös paljon toivottua jatkoa Mikon "laulusarjaan harvinaisilla kielillä".
Antti piti hauskan ja informatiivisen esitelmän kerhon alkuajoilta. Melkoisia asiantuntijoita oli jo silloin Vinossa.

Ja tietenkin siitä vallitsi konsensus, että tilaisuus oli täydellisen onnistunut.
Kiitokset siitä Tuliketun henkilökunnalle ja aktiivisille vinolaisille.

Koko poppoo, paitsi kuvaaja (jari).

Tuliketun Joulu

Wikipedian mukaan Tulikettu on kansanperinteeseen kuuluva yliluonnollinen eläin. Sen pimeässä hehkuvaa nahkaa on tarinoiden mukaan käytetty ruutikellarin valaistukseen. Tulikettu on myös perinteikäs ja viihtyisä perhehotelli Sotkamon keskustassa. Sen kellarista ei löytyne ruutia, vaan luultavasti ainakin viiniä. Senkin vuoksi Viinikerho Vino järjestänee seuraavan viininmaistelun siellä tammikuun lopulla myös juustoihin toivottavasti tutustuen.

Tätä tilaisuutta odotellessa kävimme katsastamassa Tuliketun jouluruokapöytää ja hyvältä näytti ja maistui.

Tapahtuipa tammikuussa Tuliketussa

Viinikerho Vino kokoontui kovan pakkaskauden jo hellittäessä maistelemaan viinejä ja syömään riistaruokaa tuttuun paikkaan Sotkamossa sijaitsevaan viihtyisään Hotelli Tulikettuun.

Vaikka flunssakausi olikin verottanut osallistujia, paikalle tuli riittävä joukko nälkäisiä vinolaista.

Illan isäntä

Viinikerholaisia alkudrinkillä

Takkatulen äärellä nautitun alkumaljan jälkeen siirryttiin arvioimaan Kaukon valitsemia viinejä. Ykkönen oli chileläinen Yali Cabernet Sauvignon €9.99 ja kakkonen maineikas ranskalainen Domaine Franck Millet Sancerre samasta rypäleestä €17.81. Molemmat saivat ankaran arvioinnin jälkeen kokonaislaadun keskiarvoksi 3,7 maksipisteiden ollessa 5, joten chileläinen voitti selvästi hinta / laatukisan.

Arvioita ykkösestä:
-  tuoksussa koivunlehteä, nokkosta, koko nokkospuska !
-  lintuviini, terassikäyttöön sopiva, myös omakotitalon terassille
-  olisihan pitänyt tunnistaa oma lempiviini !

Kakkonen:
-  ranskalaiset eivät enää osaa tehdä viiniä! Kommentti yleisön joukosta: "osaavat toki, mutta muut ovat menneet edelle".
-  taitaa olla hiukan yliarvostettu, ratsastaa edesmenneen laulajan maineella, oli kuulemma Edith Piaffin lempiviini.

Arvioitavat valkoviinit

Arviointia

Sitten siirryttiin pääasiaan, eli nauttimaan pitopöydän antimia. Kauko ja Ville olivat loihtineet hirvipaistin lisäksi myös ihanaa, paistettua vasanmaksaa ja kahdesti kypsytettyä kieltä korvasienikastikkeen ja muiden mainioiden lisukkeiden kera. Unohtamatta tietenkään Kaukon itse poimimista herkkutateista tehtyä kermaista keittoa.

Loppuilta käytettiin perinteisesti maailmanparannukseen. Mahtoiko se muuttua  mitenkään, mutta ainakin keskustelijoiden mieli keveni, eikä aamullakaan tarvittu mitään päänparantelua.

 

 

Hirvenkieltä

Kalaa oli myös tarjolla

Hirvenpaisti

Vasanmaksaa

Jälkiruokina oli juustotarjottimet ja vielä lisäksi lämmitettyä leipäjuustoa lakkahillon ja vanilja-kaneli kastikkeen kera. Nam.

Sivuston ylläpitäjä sai yllätysjälkkäriksi illan lopuksi Villen leipoman lämpimän voisilmäpullan, jonka söin ennen kuin kerkesin kuvan ottaa. Hyvää oli.

Suuret kiitokset vielä mukavasta illasta Tuliketun Kaukolle, Ullalle, Villelle ja Orvokille.

Viinikerho Vinon puolesta J & J.