Näytetään tekstit, joissa on tunniste pikkujoulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pikkujoulu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. joulukuuta 2014

Satavuotisjuhlat Tuliketussa



Vino vietti jälleen perinteisiä hirvipeijaisia hotelli Tuliketussa la 22.11.
Tilaisuus aloitettiin poikkeuksellisesti juhlavan virallisesti poksauttamalla kuohuviinit seuramme seniorin, Mikon, 75-vuotissynttäreiden kunniaksi. Seniori huomattiin hyvämuistiseksi, kun hän ainoana muisti, että viiniseuramme täyttää 25 vuotta. Samalla kokoontuminen muuttui satavuotisjuhlaksi.

Sitten käärittiin hihat ja alettiin töihin.
Arvosteltavana oli kaksi punkkua, jotka kumpikin miellyttivät raatia. Yhteinen nimittäjä juomille oli Mourvedre-rypäle, jota tosin kakkosessa oli vain 5%, tuntuneeko missään?  [ Ei, lat. huom.]

Ykkösviini, australialainen Block 50 Mourvedre Grenache, sai huippupisteet, 4,0.
Tuoksua luonnehdittiin eksoottiseksi, mikä tässä tapauksessa ei siis ollut negatiivinen arvio. Joku löysi tuoksussa nahkaa, toinen pani vielä paremmaksi  ehdottamalla siannahkaa. Yksimielinen päätös lopulta oli, että aromi oli villisiannahkaa. Osoittanee jäseniemme ylivertaista asiantuntemusta.
Alkoholia oli tuotteeseen kertynyt huimat 14.5%, johtuneeko alkavasta ilmastonmuutoksesta. Toivomme ilmastonmuutoksen pelastavan Ranskankin viinituotannon - saisivat poimituksi rypäleensä joksus kypsinäkin...

Kakkonen, etelä-afrikkalainen Earth Song Shiraz Mourvedre sai 3,5 pistettä, havaittiin varsin juomakelpoiseksi.


Lopulta päästiin pääasiaan eli verottamaan Viken laatimaa loistavaa seisomapöytää. Hirviannokset tuotiin suoraan lautaselle, niitä ei haaskattu hotellin muille vieraille. Salaatti- ja kalapöytä olivat ennennäkemättömän runsaat ja maukkaat. Lisäksi pääsimme syömään perinteisiä jouluruokia, koska samaan aikaan vietettiin Tuliketussa pikkujoulujuhlia. Paikalla kuultiin elävää musiikkia paikallisen orkesterin esittämänä. Tunnelma oli katossa alusta alkaen; ilta kului seurustelun ja tanssin merkeissä.


Kuvaajan väsähdettyä ja poistuessa nukkumaan, viimeiseksi havainnoksi jäi viinikerholaiset villissä tanssissa...















lauantai 11. tammikuuta 2014

Jatsia ja jalokalaa


oli jo vuonna 1986 Kainuun Jazzkevään tunnus.

Kalaa ja jatsia oli myös tarjolla Viinikerho Vinon perinteisessä pikkujoulussa Tuliketussa [4.1.2014]. Tapamme mukaan pikkujoulun vietto ei saa jäädä viime tippaan.
Hotellissa majaili myös parisataa itänaapuria, joten venäjää kuuli joka toisella askeleella.
Kauko ja Ulla toimivat isäntinä, nyt maisteltiin valkoviinejä.

Ykkösviinin visuaalinen ilme toi mieleen Raija Orasen romaanin "Puhtaat valkoiset lakanat", sen kristallinen kirkkaus sai Jarin jopa vertaamaan sitä Oulun vesijohtoveteen.
(Kakkosen sävy taas toi mieleen Talvivaaralta alkunsa saavan Lumijoen..)
Tuoksua saattoi luonnehtia Alkon kliseellä "antava", siitä löydettiin ananasta,melonia, apilaa - siitä ei saavutettu yksimielisyyttä, oliko apila valkoista vai punaista !
Myös toffeeta  havaittiin -lieneekö jollakin jäänyt joulukarkkeja hampaankoloon?

Maku : Piiiiitkä, lähes akkuhappoinen pH, tuore ja ryhdikäs kuin preussilainen sotilas. Epäiltiin vahvasti Riezlingiksi Euroopan parhailta rinteiltä.
Totuus oli kuitenkin toisenlainen, kyseessä oli Uusiseellantilainen  Fernway Savignon Blanc, tuotettu Eurooppaan terästankeissa ja pullotettu Ranskassa.
Alkon määritelmän mukaan RODUKAS, kuka suomentaisi?
Vino paljasti antirasistisuutensa antamalla tälle Jackson Estaten halpisversiolle (11,97 €) peräti 4,1 pistettä !
Lieneekö valkoviinien ennätys seurassamme ?

Kakkosviinin väri tulikin jo luonnehdituksi ylempänä.  Jarille tuli jälleen assosiaatiota Oulun vesijohtoveteen, tällä kertaa tuoksusta.
Luirun maun perusteella osattiin aika pian määritellä viini tammittamattomaksi Chardonnayksi, alkuperämaata ei tosin keksitty.
Kysyttäessä, paljonko vinolaiset olisivat valmiita  ko. aineesta maksamaan, heitti Jari pokkana 14 € ja samalla muikeasti tarkkaili toisten ilmeitä. Ei mennyt läpi.
Viini paljastui Espanjalaiseksi Raimatin Chardonnayksi ( 9,98 € 13% alc) 2,7 pistettä.

Vikelle suuret kiitokset maittavista ruuista ja Kaukolle ja Ullalle kiitokset loistavasta logistiikasta !
Ilta jatkui joululahjojen jaolla ja korkealaatuisella musisoinnilla. Mikko esitti "Joulun kellot" pohjoissaameksi. [Kuultiin myös laulua bosniaksi, latojan huomautus.]

Lisäjuomana Infinitus Tempranillo
 Christmas Special Edition 2009

 





Oli myös possua, tietenkin.

Onneksi kukaan ei saanut itsensä tuomaa lahjaa.


Kainuulaisten muusikkikonkareiden kokoonpano Olli Pautola & Old Stars soitteli tasokasta jazzia loppuillan. Musiikki oli myös erittäin tanssittavaa, minkä Immi ja Jukka yhdessä tuumin todistivat. [Rokkiakin kuultiin, latojan huomautus.]

Jukka [teksti] ja Jari [kuvat]

lauantai 2. helmikuuta 2013

Somlói galuskaa ja muita unkarilaisia ruokia

 
viinikerhon pikkujoulussa 2013 [jotka pidettiin siis hyvissä ajoin]. Mehevien ja hilloisten viinien kanssa nautittiin erilaisia liha- ja kalaruokia mm. Budapestin ja Karpaattien kastikkeen kanssa. Vihannesten kanssa oli unkarilaisia dippikastikkeita.
 
Alkuruokana oli tietysti gulyásleves eli gulassikeitto. Otsikossa mainittu jälkiruoka somlói galuska on paikallinen pappilan hätävara. Näyttävät ja maistuvat ruuat loihti aito unkarilainen kokki.
 
Molemmat maisteltavat viinit [Avondale Jonty's Ducks ja Paula] saivat hyvät kokonaisarviot. Erittäin tanniininen Avondale Jonty's Ducks herätti kuitenkin kovasti keskustelua ja sai ristiriitaisen vastaanoton.

Kokoontuminen oli Sotkamossa Hotelli Tuliketussa.
 
 
 
 











 
 
Lopuksi laulettiin joululauluja ja joulupukkina toiminut Mikko jakoi kaikille kilteille joululahjat.